Syy-seuraus-suhteista

Olen yleensä korostanut, että reaaliesseissä tärkeää on muistaa kysymykseen liittyvien syy-seuraus-suhteiden esittely. Mistä asioiden taustalla vaikuttavat syyt sitten löytyvät ja miten voidaan sanoa, että juuri tietyt asiat johtuvat tietyistä tapahtumista? Syy-seuraus-suhteiden esitteleminen ei olekaan helppoa vaan mitä enemmän asiaa tarkastellaan sitä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi kysymys muuttuu. Ylioppilaskirjoituksissa sallitaan toki joitain asioiden yleistyksiä ja yksinkertaistuksia, sillä ilman niitä monimutkaisia asioita on vaikeaa kuvailla. Silti jopa asioita yksinkertaistettaessa asia voidaan ilmaista kypsällä tai ei-niin-kypsällä tavalla. Kaikki on kiinni argumentaatiosta. Hyvässä esseessä tekstissä esitetyt väitteet on aina perusteltu. Yksinkertaisesti väite on seuraus ja perustelut ovat sen syitä. Koska kirjoitan erityisesti uskonnon ylioppilaskirjoituksista, esittelen tässä muutamia esimerkkejä, miten syy-seuraus-suhteet voi rakentavasti tuoda uskonnon esseevastauksissa esille.

Historiallinen lähestymistapa
Uskontoa voidaan usein lähestyä sen historiallisesta ulottuvuudesta käsin. Historia on rakennelma, jossa aikajärjestyksessä tapahtuneet asiat nivoutuvat yhteen monimutkaiseksi kudelmaksi. Lähes poikkeuksetta historiantutkimuksessa on syytä esitellä yhden ilmiön taustalle useampia kuin yksi siihen vaikuttanut tekijä eli syy ilmiön taustalla. Usein ylioppilaskirjoituskysymykset ovat myös muotoiltu syy-seuraus-rakenteita korostaviksi: Mitkä tekijät vaikuttivat Saksan reformaation käynnistymiseen? Mitä syitä voidaan nähdä idän ja lännen kirkkojen eron taustalla? Jne.

Lähtökohtana uskonnon oppijärjestelmä
Aina syy-seuraus-suhteita ei ole kuitenkaan kirjoitettu esille itse kysymykseen. Usein syy-seuraus-suhteiden esittely ei edes ole vaatimuksena hyvään esseevastaukseen, mutta silti se on usein käytännöllinen lähestymistapa jonkin tietyn kysymyksen tarkasteluun. Tällaisia ovat erityisesti miksi-kysymykset: Vertaile keskenään hindujen ja juutalaisuuden käsityksiä puhtaudesta ja saastaisuudesta. Miksi sika on juutalaisille saastainen eläin ja lehmä on hinduille pyhä eläin? Tällaisiin kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia uskontojen oppijärjestelmästä, josta yleensä löytyykin selkeitä syitä tiettyjen ilmiöiden taustalle. Oppijärjestelmiä tarkasteltaessa on muistettava opin ylin auktoriteetti. Juutalaisilla laki eli toora, hinduilla sanatana dharma, muslimeilla Koraani ja hadith, katolisilla Raamattu ja paavi. Tämä auktoriteetti on usein selittävä syy tiettyjen ilmiöiden taustalla.

Etiikka
Uskontojen etiikka pohjautuu oppiin ja siitä juontuvaan ihmiskäsitykseen. Tästä syystä uskontojen opin esittely on usein tarpeellista esiteltäessä tiettyä eettistä kysymystä tietyn uskontoperinteen taustalla. Abortti eettisenä kysymyksenä kristillisen etiikan valossa.

Erilaiset opin ja pyhien kirjoitusten tulkintatavat
Yleistettäessä tiettyjä uskontoihin liittyviä käsityksiä reaaliesseevastauksessa on tärkeää tuoda esille, että kirjoittaja yleistäessään ymmärtää asioiden tulkinnallisen luonteen. Kaikki kristityt eivät ajattele asioista samalla tavalla, kuten eivät myöskään kaikki muslimit. On tärkeää tiedostaa, miten tietyn uskontokunnan oppiin fundamentalistisesti, konservatiivisesti tai liberaalisti suhtautuvat uskontokunnan edustaja ajattelee esimerkiksi tiettyä eettistä kysymystä. Pohdi eri maailmanuskontojen suhdetta terrorismiin. Tulkinnoista johtuvat syyt tulee esitellä erityisesti aineistotehtävien yhteydessä ja varsinkin silloin, jos aineistossa on jyrkkiä mielipiteitä puoleen tai toiseen. Yleistäminen ei liiallisuuksiin vietynä ole esseevastauksen ansio vaan täysin päinvastoin. Ei siis näin: "Muslimit hyökkäsivät Libyan suurlähetystöön, koska Koraani kieltää Profeetan pilkkaamisen." On aina syytä muistaa, että mediassa äärimmäiset uskontulkinnan saavat aina suurimman huomion osakseen!

Toivottavasti sait tästä ajatteluun rakennuspalikoita! Tsemppiä kovasti luku-urakkaan!